Raamatun profetioita

Raamatussa opetetaan: ”Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille” (Aam. 3:7). Tämä on ollut Hänen mallinsa alusta asti: ”Hän ikiajoista asti on [puhunut] pyhien profeettojensa suulla” (Luuk. 1:70). Koska Jumala haluaa lastensa oppivan, kasvavan ja menestyvän, Hän antaa varoituksia, ilmoituksia ja ohjeita profeettojensa välityksellä.

Profeetat voivat ennustaa tärkeitä tapahtumia varoittaakseen kansaa. Profeettojen sanojen noudattaminen voi auttaa meitä valmistautumaan siihen, mitä on tuleva. Kun näemme tiettyjen profetioiden täyttyvän, se voi myös auttaa meitä vahvistamaan uskoamme Jumalan sanaan. Raamatussa on monia profetioita, jotka ovat täyttyneet menneisyydessä, sekä monia ilmoituksia tapahtumista, jotka vielä täyttyvät.

Pyhissä kirjoituksissa meille opetetaan, että Herra kutsuu profeettoja ”varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön [ja] Kristuksen ruumiin rakentamiseen” (Ef. 4:12). Profeetat opettavat meitä ja muistuttavat meille, kuinka tulla paremmaksi ja ennen pitkää onnellisemmaksi.

Jumala osoittaa jatkuvasti rakkauttaan meitä kohtaan lähettämällä meille sanomia, joita tarvitsemme juuri nyt. Elävät profeetat saavat ilmoitusta Jumalalta ja antavat ohjeita ja neuvoja kaikille ihmisille tänä aikana. Viime vuosina profeetat ja apostolit Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa ovat antaneet neuvoja siitä, kuinka valmistautua edessä oleviin vaikeisiin aikoihin, neuvoja säästäväisyydestä, koulutuksen tärkeydestä, avioliitto- ja perhesuhteista sekä uskon löytämisestä ja säilyttämisestä henkilökohtaisten koettelemusten aikoina.

Kauan ennen Jeesuksen syntymää muinaiset profeetat ennustivat monia tapahtumia, jotka liittyvät Hänen rooliinsa ja tehtäväänsä. Nämä profetiat annettiin, jotta ihmiset tunnistaisivat Jeesuksen Hänen tullessaan ja jotta he uskoisivat Häneen Vapahtajanaan. Vanhassa testamentissa Jesaja kirjoitti Jeesuksesta 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää: ”Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel” (Jes. 7:14). Hän julisti lisäksi: ”Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas” (Jes. 9:5).

Toiset Vanhan testamentin profeetat ennustivat Jeesuksen elämästä merkittävän yksityiskohtaisesti. Miika tiesi, että Vapahtaja syntyisi Betlehemissä (ks. Miika 5:1). Hoosea puhui ajasta, jonka Jeesus olisi lapsena Egyptissä (ks. Hoos. 11:1). Psalmien kirjassa kerrotaan, kuinka Jeesus puhuisi vertauksin ja kuinka Hänen oma kansansa torjuisi Hänet (ks. Ps. 69:9; 78:2). Yhdessä Jesajan kauniista profetioista puhutaan Jeesuksen roolista ja uhrista: ”Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. – – Meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet.” (Jes. 53:4–5.)

Kaikki Jumalan profeetat ovat todistaneet Jeesuksesta. Vanhan testamentin profeetat kuvasivat tapahtumia, jotka olisivat ajankohtaisia satoja vuosia myöhemmin. Jesaja ennusti, kuinka Jeesusta pilkattaisiin, Hänen päälleen syljettäisiin ja Häntä lyötäisiin (ks. Jes. 50:6). Profeetta Sakarja tiesi, että Hänet ristiinnaulittaisiin ja että Hän silti rukoilisi vihollistensa puolesta (ks. Sak. 12:10). Mikä tärkeintä, profeetat kaikkialla Raamatussa ovat opettaneet Jumalan sanomaa, että Jeesus Kristus nousisi kuolleista (ks. Jes. 25:8) ja että Hänen ansiostaan mekin saamme ylösnousemuksen (ks. Jes. 26:19; Job 19:26).

Mooses varoitti faraota, että ellei israelilaisia vapautettaisi, egyptiläisiä koeteltaisiin sairauksilla, rutolla ja lopulta heidän esikoispoikiensa kuolemalla (ks. 2. Moos. 7–12). Jokainen näistä profetioista toteutui. Farao käski Moosesta lähtemään Egyptistä israelilaisten kanssa, ja Mooses jakoi Kaislameren eli Punaisenmeren, jotta he voisivat paeta turvaan.

Vanhan testamentin profeetta Jeremia ennusti Jerusalemin hävityksen (ks. Jer. 25:2, 9–11). Historiankirjoissa kerrotaan, että babylonialaiset todellakin kukistivat Jerusalemin vuonna 587 eKr. Myös Mormonin kirjan profeetta Lehi varoitti Jerusalemin asukkaita lähestyvästä hävityksestä. Tämän ilmoituksen vuoksi, jonka Lehi sai Jumalalta, hän ja hänen perheensä pakenivat Jerusalemista. Kertomus hänestä ja hänen perheestään on kirjoitettu Mormonin kirjaan, joka on toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta.

Luopumus on aikakausi, jolloin Jumalan valtuutta ei ole maan päällä. Kun Jeesus oli ylösnousemuksensa jälkeen noussut taivaaseen, Hänen opetuslapsensa tiesivät, että Hän palaisi jonakin päivänä, kuten Hän oli sanonut. Apostoli Paavali kuitenkin opetti, että Jeesuksen perustamassa kirkossa tapahtuisi luopumus ennen kuin Kristus tulisi jälleen: ”Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan. Ennen tuota päivää näet tapahtuu uskosta luopuminen.” (2. Tess. 2:3.) Tämä luopumus tapahtui Jeesuksen alkuperäisten apostolien, joilla oli ollut Hänen pappeutensa valtuus, kuoleman tai surmaamisen jälkeisinä vuosisatoina.

Vaikka Jumala tiesi, että Hänen pappeutensa valtuus, profeetat ja Jeesuksen Kristuksen evankeliumi täyteydessään häviäisivät joksikin aikaa maan päältä, Hän lupasi myös, että jonakin päivänä ne palautettaisiin. Uudessa testamentissa Pietari lupasi, että viimeisinä aikoina ”kaikki pannaan kohdalleen” eli palautetaan (Ap. t. 3:21). Tämä Jeesuksen evankeliumin palautus alkoi vuonna 1820, kun Jumala kutsui profeetta Joseph Smithin ja palautti pappeutensa valtuuden maan päälle. Sen jälkeen kun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko perustettiin vuonna 1830, sitä on johtanut elävä profeetta.

Profeetta Hesekiel ilmoitti, että Juudan jälkeläisten kirjoitukset (Raamattu) ja Joosefin jälkeläisten kirjoitukset (Mormonin kirja) tulisivat jonakin päivänä yhteen yhdistämään Hänen kansansa vanhurskaudessa. ”Ihminen, ota puusauva ja kirjoita siihen: ’Juuda ja häneen liittyneet israelilaiset.’ Ota sitten toinen sauva ja kirjoita siihen, Efraimin sauvaan: ’Joosef ja häneen liittyneet Israelin heimot.’ Aseta ne toistensa jatkeeksi, niin että ne kädessäsi yhdistyvät kuin yhdeksi ja samaksi sauvaksi.” (Hes. 37:16–17.) Sekä Raamattu että Mormonin kirja opettavat meille Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta sekä siitä, kuinka me voimme palata asumaan Heidän luokseen.

Vaikka Kristuksen valtakunnan perustaminen maan päälle on alkanut, se ei ole vielä päätöksessä. Vanhan testamentin Daniel profetoi, että Jumalan valtakunta kasvaisi, kunnes se ”[täyttää] koko maailman” ja ”pysyy ikuisesti” (Dan. 2:35, 44). Jeesus itse profetoi, että ”tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan” (Matt. 24:14). Tämän profetian toteutumiseksi ja evankeliumin viemiseksi kaikkialle maailmaan Herra kutsuu lähetyssaarnaajia.

Herra varoitti Israelin kansaa Mooseksen suulla, että elleivät he ottaisi varteen Hänen sanojaan, Hän ”[hajottaisi heidät] kaikkien kansojen sekaan kautta koko maanpiirin” (5. Moos. 28:64). Jumala kuitenkin lupasi: ”Minä itse kokoan laumani rippeet kaikista maista, joihin olen lampaani karkottanut” (Jer. 23:3). Jumala kokoaa lapsiaan yhteen kirkon jäsenten ja lähetyssaarnaajien avulla, jotka opettavat heille Jumalan suunnitelmaa koskevia totuuksia. Kun ihmisiä kastetaan Kristuksen kirkkoon, heistä tulee osa Israelin huonetta ja heidät on koottu hengellisesti.

Jumala lähetti enkeleitä Kristuksen alkuperäisten apostolien luo julistamaan: ”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän” (Ap. t. 1:11). Vapahtaja tulee jälleen jonakin päivänä voimassa ja kirkkaudessa vaatimaan itselleen valtakuntansa ja tuomitsemaan kaikki ihmiset. Tämä päivä tunnetaan toisena tulemisena. Profeetat ovat puhuneet siitä alusta asti. Vanhassa testamentissa Sakarja profetoi, että ”sinä päivänä Herra on oleva koko maanpiirin kuningas. Hän on oleva yksi ja ainoa Jumala ja hänen nimensä ainoa, jota avuksi huudetaan” (Sak. 14:9).

Jeesuksen tulemisen tarkkaa aikaa ei tiedetä. Jeesus sanoi: ”Sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä” (Matt. 24:36). Mutta me tiedämme profeettojen ansiosta, että Jeesuksen paluu merkitsee Jumalan suunnitelman huipentumista ja on oleva ihmeellinen niille, jotka ovat odottaneet Häntä. ”On kaikkien polvistuttava, – – ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ’Jeesus Kristus on Herra’” (Fil. 2:10–11). Silloin ”Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet” (Jes. 25:8) ja vanhurskaat saavat nauttia iankaikkisesta palkinnostaan.