Yleisiä kysymyksiä

Kyllä ovat. Ehdottomasti! Onhan ”mormoni” pelkkä lempinimi. Me olemme Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseniä. Uskommekin, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, maailman Vapahtaja, ja että Hän rakastaa meitä kaikkia enemmän kuin osaamme kuvitella. Tarkoittaako se sitä, että meillä on täsmälleen samat uskonkäsitykset kuin jokaisella muulla kristillisellä kirkolla? Ei. Mutta me todellakin pidämme itseämme omistautuneina Jeesuksen Kristuksen seuraajina.

Pyhä kolminaisuus on termi, jota monet kristilliset kirkkokunnat käyttävät kuvaillakseen Isää Jumalaa, Jeesusta Kristusta ja Pyhää Henkeä. Myöhempien aikojen pyhät uskovat hyvin vahvasti kaikkiin kolmeen, mutta me emme usko, että He kaikki ovat yhtä samaa persoonaa. Me ajattelemme, että He ovat tarkoitukseltaan yhtä. Heidän tarkoituksensa on auttaa meitä saavuttamaan todellista iloa tässä elämässä ja tulevassa elämässä (johon myös uskomme).

Kyllä! Jeesus on uskomme perusta. Itse asiassa toivomme, että kirkkoamme kutsutaan sen koko nimellä, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkoksi.

Mormonin kirjassa sanotaan: ”Ja me puhumme Kristuksesta, me riemuitsemme Kristuksessa, me saarnaamme Kristuksesta, me profetoimme Kristuksesta ja me kirjoitamme profetioidemme mukaisesti, jotta lapsemme tietäisivät, mistä lähteestä he voivat odottaa syntiensä anteeksiantoa” (2. Nefi 25:26).

Nimitys ”mormonit” on liikanimi, joka tulee kirkkomme ainutlaatuisesta pyhästä kirjasta nimeltä Mormonin kirja. Me emme ole keksineet tätä liikanimeä, mutta monet ihmiset käyttävät sitä kuvaamaan kirkkoa ja sen jäseniä. Aikaisemmin me hyväksyimme tämän nimityksen ja käytimme sitä itsekin, mutta nykyään olemme pyytäneet ihmisiä kutsumaan kirkkoa sen koko nimellä: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Tällä tavoin jokainen tietää, että Jeesus on uskontomme ja vakaumuksemme ydin.

”Myöhempien aikojen pyhät” on hyvä tapa puhua ystävistäsi, jotka ovat kirkon jäseniä.

Kyllä. Hyvin syvästi. Se on Jumalan sanaa, pyhä kirja, ja onnellinen elämä edellyttää sen lukemista. Raamatun ohella me saamme innoitusta myös muista pyhistä kirjoista, joita ei ole muualla kuin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa. Ne kaikki yhdessä opettavat meille tärkeitä totuuksia Jeesuksesta Kristuksesta.

Raamatun ovat kirjoittaneet innoitetut ihmiset, joita kutsutaan profeetoiksi. Jumala puhui profeetoille, kuten Moosekselle ja Jesajalle, ja nämä kirjoittivat muistiin Hänen opetuksensa. Nämä kirjoitukset muodostavat Vanhan testamentin. Uusi testamentti on kokoelma Jeesuksen seuraajien omakohtaisesti koettuja kertomuksia sekä Paavalin ja muiden apostolien kirjeitä. Kumpikin näistä testamenteista käännettiin myöhemmin ja koottiin kirjaksi, jonka tunnemme nykyään Pyhänä Raamattuna.

Mormonin kirja on innoitettu pyhä kirja, joka antaa meille ohjausta elämäämme ja yhdistää meidät Jeesukseen. Mistä nimi on peräisin? Satoja vuosia sitten muinainen profeetta nimeltä Mormon kokosi aikakirjan kansastaan. Kirjasta käy ilmi, että heillä oli paljon samoja haasteita kuin meillä. Ja meidän laillamme he saivat voimaa kääntyessään Jeesuksen Kristuksen puoleen. Nykyään Mormonin kirjaa on tarkoitus lukea Raamatun rinnalla, jotta voi tuntea läheisyyttä Jumalaan ja ymmärtää Hänen suurta rakkauttaan meitä kaikkia kohtaan.

Tässä on lyhyt yhteenveto Mormonin kirjan sisältämästä vaikuttavasta, tuhatvuotisesta historiasta:

Tiivistettynä Mormonin kirja on kertomus eräästä perheestä. Lehi on profeetta Jerusalemissa. Jumala kehottaa Lehiä unessa viemään perheensä pois Jerusalemista, koska se valloitetaan pian. Lehin perhe ylittää valtameren Amerikan mantereelle. Laman ja Lemuel, Lehin vanhimmat pojat, eivät usko, että heidän isänsä on Jumalan innoittama. Heidän nuorempi veljensä Nefi on täynnä uskoa. Jumala valitsee Nefin johtamaan perhettä ja olemaan sen opettaja.

Ihmiset jakautuvat lopulta kahdeksi ryhmäksi: nefiläisiksi ja lamanilaisiksi. Nämä ryhmät sotivat usein keskenään, ja heidän uskoaan Jeesukseen koetellaan jatkuvasti. Tämä usko täyttää Mormonin kirjan sivut voimallisilla saarnoilla, elämän opetuksilla ja hengellisillä kokemuksilla.

Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ilmestyy ihmisille Amerikan mantereella. Hän opettaa heille kasteesta ja anteeksiannosta. Hän parantaa heidän sairaansa ja siunaa heidän lapsiaan. Hän perustaa kirkkonsa. Toisin kuin ihmiset Jerusalemissa, ihmiset Amerikan mantereella kuuntelevat Jeesusta. Hänen käyntinsä jälkeen he elävät rauhassa satoja vuosia.

Ajan mittaan ihmiset kadottavat uskonsa, ja syttyy jälleen sota, joka pyyhkii pois miltei koko kansan.

Raamatun tavoin Mormonin kirjassa on monia kirjoittajia. Se on kokoelma päivä- ja historiakirjoja, jotka ovat periytyneet yhdeltä kirjoittajalta toiselle noin tuhannen vuoden aikana. Ensimmäinen kirjoittaja on profeetta Nefi, joka lähti Jerusalemista perheensä kanssa vuonna 600 eKr. ja tuli Amerikan mantereelle. Nefi luovutti aikakirjan nuoremmalle veljelleen, joka antoi sen sitten pojalleen. Jokainen kirjoittaja antoi aikakirjan aina jollekulle, johon luotti. Mormon oli profeetta, joka yhdisti kaikki kirjoitukset yhdeksi kirjaksi. Siksi kirja on nimeltään Mormonin kirja.

Vuonna 1823 Joseph Smith johdatettiin näiden muinaisten aikakirjojen luo, ja hän käänsi ne Jumalan voimalla.

Mormonin kirja tukee Raamattua ja selventää usein Jeesuksen Kristuksen opetuksia. Esimerkiksi Raamatun Markuksen ja Luukkaan kirjoissa kerrotaan samoja kertomuksia Jeesuksesta, mutta voit oppia enemmän lukemalla kertomukset kahdesta näkökulmasta.

Yhdessä Mormonin kirja ja Raamattu sisältävät tuhansien vuosien verran innoitusta, johdatusta ja opetusta. Ne osoittavat, että Jumala rakastaa ja opastaa ihmisiä kaikissa osissa maailmaa. Tutkimalla kumpaakin kirjaa voit ymmärtää paremmin, kuka Jumala on ja mitä Hän haluaa antaa sinulle.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet ovat aivan samanlaisia kuin kaikki muutkin. Itse asiassa saatat yllättyä siitä, kuinka tavallisia he voivat olla! Heidän elämässään on ylä- ja alamäkiä ja kaikkea siltä väliltä. Myöhempien aikojen pyhät tunnetaan siitä, että he ovat onnellista, rauhallista väkeä, mutta se ei tarkoita, ettei heillä olisi haasteita. Jokainen käy tässä elämässä kovaa taistelua, mutta jos pyrkii parhaansa mukaan elämään Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan, voi saada lisää voimaa ja rauhaa selviytyäkseen elämässä.

Mitä elämäntapaan tulee, myöhempien aikojen pyhät yrittävät pitää Jeesuksen elämänsä keskipisteenä. Se, mitä he uskovat Vapahtajasta ja Hänen opetuksistaan, vaikuttaa heidän päivittäisiin päätöksiinsä siitä, kuinka he puhuvat, pukeutuvat ja toimivat. He yrittävät esimerkiksi välttää työntekoa sunnuntaisin, jotta he voivat käydä kirkossa, palvella muita ja viettää aikaa perheensä kanssa. Uskolliset kirkon jäsenet eivät myöskään tupakoi, juo alkoholia tai pelaa uhkapelejä.

Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet eivät juo olutta, koska me uskomme innoitettuun terveyslakiin, joka kannustaa meitä huolehtimaan ruumiistamme. Suurin osa siitä on maalaisjärjen mukaista. Ei huumeita. Ei alkoholia. Ei tupakkatuotteita. Mutta sen lisäksi siinä kielletään myös kahvi ja tee. Emme tarkalleen tiedä syytä siihen, mutta me uskomme, että ohjeet ovat tulleet Jumalalta, joten yritämme pidättäytyä noista aineista.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa on monia kulttuuriperinteitä ja -tapoja, jotka keskittyvät perheeseen. Esimerkiksi kirkon jäsenet varaavat yhden illan joka viikko perheiltaa varten. Muita toimintoja viikon kuluessa ovat jäsenten kokoontuminen esimerkiksi nyyttikesteihin ja palveluprojekteihin tai nuorten ryhmiin teini-ikäisille. Monet perinteistämme ovat yleisiä, kuten juhlapäivien viettäminen perheemme kanssa. Toiset ovat ainutlaatuisia, kuten pyhän siunauksen antaminen uudelle vauvalle kirkossa. Perheinä me rukoilemme yhdessä, luemme yhdessä pyhiä kirjoituksia, ja joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina me paastoamme yhdessä vuorokauden.

Eivät. Myöhempien aikojen pyhien perheitä on kaikenkokoisia ja kaikenlaisia. Onko meillä suositeltu perhekoko? Ei sitäkään. Se on syvästi henkilökohtainen päätös. Rakastavat perheet voivat olla suuria tai pieniä ja kaikkea siltä väliltä.

Eivät. Varhain kirkon historiassa Herra käski rajallisen määrän kirkon jäseniä elämään pluraaliavioliitossa. Kuitenkin 1800-luvun lopulla saatiin ilmoitus, joka päätti tuon käytännön. Sen jälkeen kirkko on opettanut, että yksiavioisuus on avioliittokäytäntö, johon Herra käskee tänä aikana. Vaikka jotkut ihmiset vielä nykyäänkin harjoittavat moniavioisuutta, he eivät ole Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseniä.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko on turvallinen paikka, jossa ihmiset voivat saada toivoa paremmasta elämästä Jeesuksen Kristuksen avulla. Kirkko tarjoaa pyhiä apuneuvoja, käytäntöjä ja opetuksia, jotka auttavat kehittämään ja hoivaamaan suhdetta Jumalaan. Ja kaiken sen lisäksi kirkon jäsenenä oleminen tarkoittaa kuulumista sellaisten ihmisten yhteisöön, jotka välittävät toisistaan.

Kyllä, sekä yksittäisinä perheinä että kirkkona. Sillä elleivät Kristuksen syntymä ja ylösnousemus ole juhlimisen arvoisia, niin mikä sitten on? Toisinaan ihmiset sekoittavat meidät muutamiin kristillisiin uskontoihin, joissa ei vietetä juhlapyhiä, mutta voit olla varma siitä, että me vietämme.

Kirkon jumalanpalvelusajat vaihtelevat eri seurakunnissa. Voit kuitenkin aina varautua yhteen kaikille tarkoitettuun kokoukseen sekä erillisiin luokkiin, jotka on jaettu ikäryhmittäin tai järjestöittäin.

Kaikille tarkoitettu jumalanpalvelus on nimeltään ”sakramenttikokous”. Tämä kokous koostuu lauluista, rukouksista ja saarnoista (eli puheista), joita pitävät eri seurakuntalaiset joka viikko. Mutta tärkein osa sakramenttikokousta on sakramentin (eli ehtoollisen) nauttiminen Vapahtajan muistamiseksi.

Yhä useammat ihmiset hylkäävät ajatuksen järjestäytyneestä uskonnosta ja haluavat mieluummin olla hengellisiä omalla tavallaan ja yrittää elää hyvää elämää. Mutta ihmiset tarvitsevat sekä järjestäytynyttä uskontoa että henkilökohtaista hengellisyyttä. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko tarjoaa rakenteen ja pappeuden valtuuden, jotka ovat välttämättömiä kaikkien Jumalan käskyjen täyttämiseksi, kuten kaste ja sakramentin (eli ehtoollisen) nauttiminen. Sinun pitäisi käydä sunnuntaisin kirkossa ja myös pyrkiä olemaan hengellinen ja palvelemaan muita viikon aikana.

Yritä vain näyttää siistiltä. Olet tervetullut sellaisissa siisteissä vaatteissa, joissa tunnet olosi mukavaksi. Tiedoksesi, että useimmat miehet käyttävät pukua tai kauluspaitaa ja solmiota ja naiset yleensä mekkoja tai hameita. Lapsetkin pukeutuvat yleensä pyhävaatteisiin.

Toivottavasti et. Monet jäsenistämme tulevat kirkkoon yksin joka viikko. Jos kuitenkin haluaisit jonkun olevan kanssasi kirkossa ensimmäisellä kerralla, voit ottaa yhteyden paikallisiin lähetyssaarnaajiin tai seurakunnan piispaan saapuessasi, niin he etsivät sinulle ystävän, jonka kanssa voit istua. On aina vaikeaa olla uusi, oli tilanne mikä tahansa, mutta tutustut kyllä nopeasti muihin seurakuntasi jäseniin ja tunnet olevasi kotonasi.

Kyllä! Olet tervetullut osallistumaan viikkotoimintoihin, yhteisiin retkiin, palveluhankkeisiin ja jumalanpalveluksiin. Haluaisimme tutustua sinuun ja arvostamme mukanaoloasi yhteisössämme.

Ei. Vierailijoiden ei edellytetä osallistuvan. Kun sakramentin (samanlainen kuin ehtoollinen) leipä ja vesi jaetaan seurakuntalaisille, voit yksinkertaisesti antaa tarjottimen seuraavalle henkilölle. Muuten voit vapaasti nauttia jumalanpalveluksesta. Pyhäkoululuokassa opettaja kehottaa usein vapaaehtoisia lukemaan pyhiä kirjoituksia. Ellet halua osallistua, niin älä viittaa.

Se riippuu luultavasti sen seurakunnan koosta, jonka kokouksessa vierailet. Jotkin seurakunnat ovat niin suuria, etteivät seurakunnan jäsenet ehkä huomaa, että olet vierailija. Toiset ovat niin pieniä, että kaikki jäsenet tuntevat toisensa ja huomaavat varmasti uuden tulokkaan ja toivottavat hänet tervetulleeksi. Kummin tahansa, älä epäröi esittäytyä tai esittää kysymyksiä. Kaikki ovat iloisia siitä, että olet siellä.

He voivat ja he palvelevatkin. He saarnaavat puhujakorokkeella, palvelevat lähetyssaarnaajina, johtohenkilöinä, neuvonantajina ja opettajina. Lisäksi heillä on monia muita vastuullisia tehtäviä.

Ei. Me emme pyydä lahjoituksia emmekä kerää kolehtia.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko perustettiin virallisesti Fayettessa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa vuonna 1830. Kirkon ensimmäinen presidentti oli Joseph Smith. Hän näki näyssä Jeesuksen Kristuksen ja Isän Jumalan, ja hänet kutsuttiin profeetaksi palauttamaan Jeesuksen Kristuksen kirkko. Hän sai Jumalan pappeuden, käänsi Mormonin kirjan ja lähetti lähetyssaarnaajia saarnaamaan evankeliumia eri puolille Pohjois-Amerikkaa ja merentakaisiin maihin.

Kirkon keskuspaikka siirtyi Ohioon, sitten Missouriin ja sitten Illinoisiin vainon välttämiseksi ja sellaisen paikan löytämiseksi, jonne sen jäsenet voisivat kokoontua. Epäilysten ja paikallisten poliittisten konfliktien vuoksi profeetta Joseph Smith vangittiin laittomasti vuonna 1844 ja mellakoiva väkijoukko surmasi hänet.

Brigham Youngista tuli seuraava kirkon presidentti. Hän johdatti pyhät vankkureissa Yhdysvaltain tasankojen yli Utahin Kalliovuorille. Siitä lähtien kirkko on kasvanut voimakkaasti kautta maailman. Nykyään yli 16 miljoonaa kirkon jäsentä asuu yli 170 maassa ympäri maailmaa.

Ylösnousemus tarkoittaa hengen ja ruumiin uudelleen yhdistämistä kuoleman jälkeen, eikä niitä enää koskaan eroteta. Jeesus nousi kuolleista eli koki ylösnousemuksen kolme päivää ristiinnaulitsemisensa jälkeen. Hän elää yhä tänäkin päivänä, ja mekin tulemme nousemaan kuolleista ja voimme elää jälleen Jumalan luona.

Kukaan ei tiedä, milloin Jeesuksen Kristuksen toinen tuleminen tapahtuu, mutta me tiedämme, että Hän tulee jälleen. Enkelit julistivat Jeesuksen apostoleille: ”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän” (Ap. t. 1:11). Raamatussa ja Mormonin kirjassa puhutaan merkeistä, jotka edeltävät Vapahtajan toista tulemista, kuten sodista, nälänhädistä ja Jeesuksen Kristuksen evankeliumin saarnaamisesta kaikille kansoille.

Raamatussa Jeesukseen viitataan lähes 200 eri nimellä, nimityksellä ja kuvauksella. Monet näistä nimityksistä kuvaavat Hänen majesteettisuuttaan ja tehtäväänsä hienosti.

• Kristus
• Vapahtaja
• Lunastaja
• Jumalan Poika
• Jahve
• Jehova
• Jumalan Karitsa
• Elämän leipä
• Neuvontuoja
• Immanuel
• Maailman valo
• Herra
• Mestari
• Välimies
• Elävä vesi
• Rauhan Ruhtinas
• Puolustaja
• Messias
• Israelin Pyhä
• Ainosyntyinen
• Hyvä paimen

Me olemme kaikki taivaallisen Isämme lapsia, ja hyvänä ja rakastavana Isänä Hän on tietoinen sinusta. Hän tuntee sinut – haasteesi, voittosi, vahvuutesi ja uskomattomat mahdollisuutesi. Ja kaiken tuon tietäen Hän rakastaa sinua. Mikään ei merkitse Hänelle enempää kuin sinun onnesi. Siksi Hän haluaa, että opit tuntemaan Hänet.

Jos etsit kiistattomia, tieteellisiä todisteita siitä, että Jumala on olemassa, ehdotamme jotakin muuta menettelytapaa. Jokainen meistä voi saada tiedon siitä, että Jumala on todellinen, mutta se on jotakin, mikä tapahtuu syvällisen henkilökohtaisen menetelmän avulla, kun etsimme Häntä tutkimalla, palvelemalla, rukoilemalla ja ottamalla vastaan jumalallista innoitusta. Kun meillä on tuo tieto, me voimme nähdä todisteita Jumalasta kaikkialla, minne katsomme – luonnossa, päivittäisessä elämässämme ja vastauksissa rukouksiimme.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa kenties kaikkein tärkein Jumalan nimitys on taivaallinen Isä. Se johtuu siitä, että me uskomme, että jokaisella ihmisellä on henki ja Jumala on noiden henkien isä. Me olemme kirjaimellisesti Hänen lapsiaan, ja Hän haluaa olla yhteydessä meihin. Raamatusta löytyy myös muita Jumalan nimiä ja nimityksiä (jotka ovat peräisin hepreasta) – kuten Elohim, Jahve ja Abba – jolla nimityksellä Jeesus Kristus puhutteli Jumalaa rukoillessaan Getsemanen puutarhassa. Entä mitä Abba tarkoittaa? Isä.

Raamattu kannustaa meitä rukoilemaan antaen runsaasti esimerkkejä ja neuvoja siitä, kuinka rukoilla:

Mark. 11:24

”Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän.”

Kol. 4:2

”Rukoilkaa hellittämättä, valvokaa rukoillen ja kiittäen.”

Jaak. 5:16

”Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan.”

1. Joh. 5:14

”Me saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa uskoen, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin hänen tahtonsa mukaisesti.”

Kun Jeesus Kristus kannusti opetuslapsiaan rukoilemaan, Hän piti rukouksen esimerkkinä heille. Se tunnetaan Isä meidän -rukouksena tai Herran rukouksena, ja me voimme rukoilla käyttäen samaa mallia. Me aloitamme puhuttelemalla Jumalaa ja osoittamalla kiitollisuutta, sitten pyydämme tarvitsemiamme asioita ja lopuksi päätämme rukouksemme sanomalla ”aamen”. Löydät tämän rukouksen sekä kohdasta Matt. 6:9–13 että kohdasta Luuk. 11:1–4.

On monia eri tapoja rukoilla. Me voimme rukoilla yksin tai perheen kanssa. Me voimme rukoilla aterioilla, ennen nukkumaanmenoa, ensimmäiseksi aamulla tai oikeastaan milloin tahansa. Tärkeää on, että me varaamme aikaa ilmaista vilpittömän kiitollisuutemme Jumalalle ja pyytää Häneltä apua.

Rukouksen lisäksi mietiskely voi auttaa meitä keskittämään mielemme Jumalaan ja auttaa meitä tuntemaan Hengen vaikutusta. Siinä mielessä mietiskely on yksi rukouksen muoto.

Se riippuu muutamista asioista. Temppelit ovat avoinna vain niille kirkon jäsenille, jotka ovat työskennelleet valmistautuakseen saamaan eniten temppelikokemuksestaan. Mutta kun temppeli on juuri valmistunut, ja joskus muulloinkin, yleisölle järjestetään avointen ovien tilaisuuksia, jotta se voi käydä tutustumiskierroksella sisällä temppelissä. Monissa temppeleissä on myös vierailukeskus ja puistoalue, jotka ovat avoimia kaikille.

Myöhempien aikojen pyhille temppeli on eri asia kuin muut kirkkorakennukset. Se on paikka, jonne kirkon jäsenet menevät antamaan lupauksia Jumalalle. Niihin kuuluvat lupaukset pitää käskyt, olla hyvä aviomies tai vaimo ja pitää huolta toinen toisestaan jakamalla siitä, mitä meillä on. Ja koska me uskomme, että perheet ovat ikuisia, temppeleissä tehdään paljon työtä sen eteen, että perhesiteet vahvistuisivat entisestään. Avioliitto solmitaan kestämään aina – ei vain ”kunnes kuolema teidät erottaa”. Vanhemmista ja lapsista tulee iankaikkinen perhe. Me muistamme esivanhempiamme. Temppelit ovat kiireisiä paikkoja!

Perhe on keskeisellä sijalla Jumalan suunnitelmassa meidän onneksemme, ja avioliiton on tarkoitus kestää pidemmälle kuin ”kunnes kuolema teidät erottaa”. Temppelissä tapahtuvassa avioliittoon vihkimisessä aviomies ja vaimo liitetään ikuisesti yhteen. Tätä avioliittoon vihkimistä nimitetään ”temppelisinetöimiseksi”, koska aviopari liitetään yhteen tämän elämän ja iankaikkisuuden ajaksi. Morsian ja sulhanen lupaavat kunnioittaa ja rakastaa toinen toistaan täysin ja sitoutua noudattamaan Jeesuksen opetuksia ja esimerkkiä. Jos he pitävät nämä lupaukset, heille puolestaan luvataan, että heidän avioliittonsa ja heidän perheensä kestävät tämänjälkeiseen elämään.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon temppeleissä aviomies ja vaimo yhdistetään ikuisesti. Tätä avioliittoon vihkimistä nimitetään ”temppelisinetöimiseksi”, koska aviopari liitetään yhteen tämän elämän ja iankaikkisuuden ajaksi. Tuon vihkimisen jälkeen häitä kuitenkin juhlitaan usein perinteisesti tilaisuudella, jossa on tarjoilua, tanssia ja yhdessäoloa rakkauden kunniaksi.

Erityinen ja ainutlaatuinen uskonnollinen vaatetus on aika yleistä monien uskontojen keskuudessa. Uskonnollinen vaatetus palvelee eri tarkoituksia. Mormonien alusvaatetus, asianmukaisemmalta nimeltään temppeligarmentti, on kaksiosainen ja samankaltainen kuin aluspaita ja lyhytlahkeiset alushousut. Niitä aikuiset kirkon jäsenet käyttävät vaatteidensa alla. Ne muistuttavat heitä lupauksista, joita he ovat antaneet Jumalalle. Jäsenet, jotka käyttävät niitä, pitävät niitä pyhinä.

Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet voivat solmia avioliiton kenen tahansa haluamansa henkilön kanssa. Pyhä temppeliavioliitto on kuitenkin varattu vain kahdelle kelvolliselle kirkon jäsenelle, jotka osallistuvat temppelissä tapahtuvaan vihkimiseen.

Meille taivas on sitä, että elää Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen luona ikuisesti. Pyhät kirjoitukset antavat meille hieman näkemystä siitä, millaista se tulee olemaan. Jeesus julisti: ”Minun Isäni kodissa on monta huonetta” (Joh. 14:2). Yksi suurimmista iloista taivaassa on, että jos olemme vanhurskaita, me voimme elää perheemme kanssa ikuisesti ja olla sitten ”Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa” (Room. 8:17). Tietenkään emme tiedä kaikkia yksityiskohtia siitä, millainen taivas tulee olemaan, mutta me uskomme pohjimmiltaan, että se on ”milloinkaan päättymättömän onnen tila” (ks. Moosia 2:41), mikä kuulostaa aika mukavalta.

Meillä on eri näkemys helvetistä kuin kuvat laavasta, tulesta ja hiilihangosta, kuten elokuvissa esitetään. Niiden henget, jotka päättävät olla seuraamatta Jumalaa tässä elämässä, menevät näiden ihmisten kuoltua väliaikaiseen helvettiin. Tässä tapauksessa ”helvetti” tarkoittaa enemmänkin mielentilaa kuin varsinaista paikkaa. Tuska johtuuu katumuksesta ja murheesta – ei tulesta ja tulikivestä.

Mutta Jumala ja Jeesus ovat äärettömän oikeudenmukaisia ja armollisia. Me uskomme, että ne ihmiset, jotka ovat kuolleet vailla mahdollisuutta tuntea Jeesusta ja hyväksyä Häntä elinaikanaan, saavat tuon mahdollisuuden kuolemansa jälkeen. Heille opetetaan Hänen evankeliumiaan, ja jos he kääntyvät Jumalan puoleen, heillä on paikka taivaassa viimeisen tuomion jälkeen.

Viimeinen tuomio tapahtuu sen jälkeen kun Jeesus on palannut maan päälle ja me olemme nousseet kuolleista. Tekojemme ja sydämemme halujen perusteella me tulemme olemaan eri ”kirkkauden asteissa”, kuten kuvataan kohdassa 1. Kor. 15:41–42: ”Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin. Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa.” Vapahtajan täydellisen rakkauden ja ymmärryksen ansiosta jokainen saa silti paremman elämän kuin hänellä oli maan päällä, mutta vain ne, jotka seurasivat Jumalaa, pystyvät elämään Hänen luonaan.

Kun myöhempien aikojen pyhät solmivat avioliiton, he ymmärtävät, että avioliiton on tarkoitus kestää ikuisesti. Vihkiseremoniaan temppelissä sisältyvät sanat ”ajaksi ja koko iankaikkisuudeksi”, ei ”kunnes kuolema teidät erottaa”. Iankaikkista avioliittoa eivät kuitenkaan tee mahdolliseksi nämä sanat vaan Jumalan voima. Lapset, jotka syntyvät temppeliavioliiton solmineelle avioparille, ovat ”sinetöityjä” vanhempiinsa automaattisesti. Perheet, jotka liittyvät Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon myöhemmin elämässään, voivat myös mennä temppeliin, jotta heidät voidaan sinetöidä yhteen.

Siinä, että on surullinen, ei ole mitään väärää. Voit olla surullinen ja silti uskoa siihen, että Jumala rakastaa sinua ja että asiat järjestyvät lopulta.

Älä pelkää puhua tunteistasi jollekulle, kuten psykoterapeutille, jollekulle perheenjäsenelle, sukulaiselle, luotettavalle ystävälle tai uskonnolliselle johtajalle. Anna heidän lohduttaa sinua, vaikka he eivät voisikaan täysin ymmärtää, mitä olet kokemassa.

Voit löytää rauhaa myös Jeesuksen Kristuksen evankeliumista. Jumala on olemassa, ja Hän välittää sinusta ja tuntee sinut. Jeesus otti päälleen kaiken kärsimyksen, jotta Hän tietäisi, kuinka Hän voi auttaa sinua selviytymään omista kärsimyksistäsi. Sinä voit olla rakkaidesi kanssa jälleen kuoleman jälkeen. Nämä opetukset eivät vie pois kaikkea tuskaa, mutta ne voivat tuoda toivoa ja ymmärrystä.

”Ja [Jumala] pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” (Ilm. 21:4.)

Onnellisuus on valinta. Me voimme tehdä valinnan olla onnellisia silloinkin kun asiat menevät vikaan. Meidän pitää muistaa, että Jumala rakastaa meitä ja että ”kaikki koituu [parhaaksemme]” (Room. 8:28). Me olemme täällä kasvaaksemme haasteiden myötä, mutta me olemme täällä myös kokeaksemme onnea matkan varrella. Me voimme valita onnellisuuden olemalla vertaamatta itseämme muihin, olemalla kiitollisia siitä, mitä meillä on, ympäröimällä itsemme myönteisillä ihmisillä, palvelemalla muita ja tunnistamalla Jumalan käden vaikutuksen elämässämme. Mormonin kirja kertoo meille, että ”ihmiset ovat, jotta heillä voisi olla ilo” (2. Nefi 2:25).

Se onkin vaikea kysymys. Kaikki alkaa pienistä asioista. Ensimmäinen on, että sinulla on halu muuttua ja toivo siitä, että se on mahdollista. Sinä voit tehdä sen Jumalan avulla. Mormonin kirja kertoo meille, että ”pienillä ja yksinkertaisilla asioilla saadaan aikaan suuria” (Alma 37:6).

Valitse muutama pieni asia, joissa pyrit kehittymään. Niitä voisivat olla sellaiset hengelliset tavoitteet kuin rukoileminen, pyhien kirjoitusten lukeminen tai kirkossa käyminen. Voisit myös asettaa tavoitteita voittaaksesi huonoja tapoja tai syntejä. Jeesus maksoi kaikkien virheidemme, syntiemme ja murheidemme hinnan, koska kukaan meistä ei ole täydellinen. Jos et tiedä, mitä sinun pitää muuttaa, kokeile kysyä sitä Jumalalta. Voisit myös tavata lähetyssaarnaajat, jotka voivat auttaa sinua tietämään enemmän siitä, mitä Jumala haluaa sinulle.

Kyllä. Jeesus teki Johanneksen evankeliumin luvussa 3 selväksi, että syntyminen vedestä ja Hengestä ovat välttämättömiä, jotta pääsee taivaan valtakuntaan.

Myöhempien aikojen pyhät uskovat, että ihmisten pitää pystyä erottamaan oikea väärästä, kun heidät kastetaan. Siitä syystä kirkossa ei kasteta vauvoja. Sen sijaan lapset voidaan kastaa, kun he ovat täyttäneet kahdeksan vuotta.

Jos kaste suoritetaan ilman asianmukaista valtuutta tai tavalla, joka ei ole yhdenmukainen sen kanssa, kuinka Vapahtaja kastettiin, niin se täytyy suorittaa uudelleen. Kaste on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenyyden perusedellytys.

Jumala on varannut jokaiselle keinon vastaanottaa kaikki Hänen siunauksensa – jopa kuoleman jälkeen. Kasteita ja muita välttämättömiä toimituksia voidaan suorittaa niiden puolesta, jotka ovat kuolleet saamatta tuota mahdollisuutta. Apostoli Paavali puhui Raamatussa (ks. 1. Kor. 15:29) kasteesta kuolleiden puolesta, ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet jatkavat tuota samaa käytäntöä temppeleissä tänä aikana.

Näin se toimii: Myöhempien aikojen pyhät tutkivat sukuaan löytääkseen niiden ihmisten nimiä, jotka ovat kuolleet saamatta kastetta. Sitten jäsenet kastetaan noiden esivanhempien puolesta temppelissä. Tämä muille tehty palvelus tarjotaan rakkaudella – ja koska elämä jatkuu kuoleman jälkeen, niin ne, jotka ovat kuolleet, saavat tietää toimituksista ja voivat valita, ottavatko he ne vastaan vai eivät.

Kun henkilö on kastettu, niin ne, joilla on asianmukainen pappeuden valtuus, asettavat kätensä kastetun henkilön pään päälle ”konfirmoidakseen” hänet kirkon jäseneksi ja antaakseen hänelle Pyhän Hengen lahjan.

Jeesus opetti, että kaste on välttämätön taivaan valtakuntaan pääsemiseksi. Mutta entä niiden ihmisten kohtalo, jotka ovat kuolleet saamatta kastetta tai edes tietämättä mitään Jeesuksesta? Kuinka myös he voivat pelastua?

Onneksi Jumala on rakastava, ja Hän on varannut jokaiselle keinon vastaanottaa kaikki siunauksensa – jopa kuoleman jälkeenkin. Temppeleissä kasteita ja muita välttämättömiä toimituksia suoritetaan niiden puolesta, jotka ovat kuolleet saamatta tuota mahdollisuutta. Apostoli Paavali puhui Raamatussa (ks. 1. Kor. 15:29) kasteesta kuolleiden puolesta, ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet jatkavat tuota samaa käytäntöä temppeleissä tänä aikana.

Näin se toimii: Myöhempien aikojen pyhät tutkivat sukuaan löytääkseen niiden ihmisten nimiä, jotka ovat kuolleet saamatta kastetta. Sitten heidät kastetaan noiden esivanhempien puolesta temppelissä. Tämä muille tehty palvelus tarjotaan rakkaudella, ja koska elämä jatkuu kuoleman jälkeen, niin ne, jotka ovat kuolleet, saavat tietää toimituksista ja voivat valita, ottavatko he ne vastaan vai eivät.

Jokaisella Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenellä on velvollisuus kertoa evankeliumista; jokainen tekee kuitenkin aina itse päätöksen palvella kokoaikaisessa lähetystyössä. Etenkin nuoria kannustetaan palvelemaan lähetystyössä, koska se on suurenmoinen tilaisuus oppia, palvella ja kasvaa.

Eivät. Itse asiassa monet lähetyssaarnaajat maksavat itse oman lähetystyönsä. Usein he säästävät siihen vuosia etukäteen. Joskus perheet tekevät taloudellisia uhrauksia auttaakseen lähetyssaarnaajaa lähtemään lähetystyöhön.

Ei. Itse asiassa ”vanhin” ei ole nimi vaan miespuolisten lähetyssaarnaajien nimike. Naispuolisia lähetyssaarnaajia puhutellaan vastaavasti ”sisariksi”, ja sen jälkeen mainitaan heidän sukunimensä. ”Vanhin” ja ”sisar” ovat arvostavia ja kunnioittavia nimikkeitä.

Eivät. Innoitetut kirkon johtohenkilöt määräävät kunkin lähetyssaarnaajan tietylle alueelle, jossa nämä palvelevat. Jotkut jäävät kotimaahansa ja toiset lähtevät ulkomaille, mutta kaikki lähetyssaarnaajat palvelevat tietäen, että kutsu on tullut viime kädessä Jumalalta.

Päivästä riippuen lähetyssaarnaajat voivat käydä ihmisten luona, toimia vapaaehtoisina paikkakunnalla, opettaa Jumalasta ja niin edelleen. Heillä on aina aikaa auttaa sinua.

Pareittain työskenteleminen pitää lähetyssaarnaajat paremmin turvassa. Se on myös malli, jonka Jeesus antoi: ”Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen lähettääkseen heidät matkaan. Heidän tuli lähteä kaksittain.” (Mark. 6:7.)

Eri puolilla maailmaa on yli 65 000 kokoaikaista myöhempien aikojen pyhien lähetyssaarnaajaa. Asuinpaikkakunnallasikin saattaa olla lähetyssaarnaajia.

Ensimmäinen askel on tavata lähetyssaarnaajat. He opettavat sinulle Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon perusopetukset ja -käytännöt. He voivat myös vastata kaikkiin kysymyksiisi kirkosta ja kertoa, mitä sen jäseniltä odotetaan.

Sinun pitäisi myös aloittaa osallistuminen jumalanpalveluksiin. Saat iloa siitä, että kuulut sellaisten ihmisten yhteisöön, jotka välittävät toisistaan ja pyrkivät noudattamaan Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä.

Kun olet valmis liittymään kirkkoon, voit halutessasi mennä kasteelle ja tulla viralliseksi jäseneksi. Sinut voi kastaa joko lähetyssaarnaaja tai joku, jonka olet oppinut tuntemaan kirkossa.